Kittiä, Kittiä!

Yksi maalarin (rakennus, auto, puu) perustyömenetelmistä on tasoittaminen, kittaaminen, paklaaminen tms. mitä termiä nyt haluatkin käyttää mutta kyse on kuitenkin samasta asiasta eli pinnan kolojen täyttämisestä samaan tasoon muun pinnan kanssa. Lisäksi itse ajattelen hionnan kuuluvan osana kittaamiseen koska sillähän se suora pinta tehdään ja kittaamalla tehdään täyttöä.

Pääasiallisesti autokittauksessa ei kovin montaa eri kittiä tarvitse. Polyesteri pohjaisella kitillä pääsee jo pitkälle ja siihen kun lisätään esimerkiksi Anti-Rust kitit sekä eri kuitukoolla varustetut Lasikuitukitit voidaan periaatteessa hoitaa kaikki auton kyljen kittaukset. Lisäksi on olemassa erilaisia 1-komponentti kittejä, metallikittejä sekä kemiallisia kittejä. Isoihin kittauksiin vielä ruiskukitit. Ja varmaan paljon muitakin mistä itse en tiedä.

Kittiä levittäessä mieluummin vähän kerrallaan ja jos tarvii selkeästi kitata samaa kohtaa uudestaan, hiotaan vain pärseet pois ja uutta kittiä niskaan.

Hionnassa kannattaa suosia kovaa alustaa jos hiotaan suoraan ja pehmeää alustaa jos matataan. Kova alustainen lossi ei hae pohjan lommoa hiottaessa vaan saadaan kitti suoraksi.

Lisäksi kitattaessa kannattaa huomioida myös jos jostain kittauskohdasta alkaa pelti tulemaan näkyviin ja vieressä on vielä kittiä voi olla että pelti myös hieman koholla jolloin käsi on voinut virheellisesti tulkita kohouman kolhuksi (Been there, done that!)

HUOMAUTUS KOSKIEN PUUTA!!!

Lisäksi näin sivuhuomautuksena mainittakoon on olemassa erilaisia kittejä puupintojen viimeistelyyn mihin 2 komponenttiset autokitit eivät ole aina omiaan puun ominaisuuksien ja kosteuskäyttäytymisen takia eli kitti näissä pinnoissa tulisi olla pehmeämpää ja "liikkuvampaa" koska puu elää kosteudesta huomattavasti enemmän (pois lukien esimerkiksi täyspuisen pöytälevyn lohjennut kulma missä Polyuretaani vallan mainio kestävyytensä takia sekä oletuksena on että tämmöinen pöytä ei paljoa kosteassa ole, pohja voi olla käsittelemätön jne). Tämä huomautuksena esimerkiksi peiliovia maalatessa myös ruiskulla. Lisäksi rakennuspuolella on 1 komponenttisia eri raekoolla ja täyttökyvyllä varustettuja vesipohjaisia kittejä joka on oma maailmansa ja en mene enempää siihen.

Haluan loppuun mainita vielä yhden suuren eron puun ja metallin maalaamisessa miksi itse en suosittele maalaamaan puupintoja automaaleilla. Eli automaalit päaäsiallisesti on suunniteltu pitämään kosteus POISSA pohjan pinnalta (teräs+vesi=ruoste) kun taas puun kohdalla kosteuden PITÄÄ PÄÄSTÄ LIIKKUMAAN puun ja ilman välillä koska jos puun sisään jää kosteutta liikaa, puu kuivuu ja kosteus ei pääse pois, puu halkeaa.

Ruiskun osat ja pesu pääpiirteittäin

Eli pääpiirteittään tärkeimmät osat perus matalapaineruiskussa ovat Neula, Hajoitusilma- ja Ainesuutin joidenka puhtaudesta on hyvä pitää huolta. Ja myös ettei lioteta ruiskua liiaksi liuotteissa kuten tinneri jotta tiivisteet eivät mene itse edestään.

Ruiskua putsatessa on hyvä tarkastaa Hajoitusilmasuuttimen ilmareiät ja välttää metallisten putsausvälineiden käyttöä, jos reikiä joutuu ronkkimaan, joskin aina se ei ole mahdollista kuten esimerkiksi Epokseja ruiskuttaessa, koska epoksit kuivuvat ruiskuun nopeasti sekä ovat suhteellisen "rakeista" olemukseltaan ohennettunakin, jolloin metallisten pikkuharjojen käyttö voi olla perusteltua, toki jos pärjää ilmankin aina parempi.

Perus pesussa ainesuutinta ei tarvitse irroittaa koska pitämällä sormea ainesuuttimen pään päässä (silloin kuin hajoitusilmasuutinkin kiinnin) saadaan pesuohenne pyörimään joka paikassa (korkeapaineruiskussa näin ei voi tehdä koska korkea paine voi injektoida maalia ihon läpi). Neula kannattaa useimmiten irroittaa ja tarkastaa ettei jäämiä jää.

Neulaa takaisin asennettaessa on hyvä laittaa kaikki auki ja vetää ns. "liikkuvat taakse" liipaisimesta ja säätää neulaa siihen pisteeseen kun se alkaa liipaisimessa tuntumaan "paineena" sormiin ja ½ kierrosta takaisin jotta ainesuutin/neula ei turhaan kulu jousen paineen takia.

Huomiota kannattaa myös laittaa hajoitusilmasuuttimen kireyteen pesun jälkeen, suutinta ei tarvitse vääntää naama punaisena kiinni jotta ainesuuttimen pää ei kärsi ja kulu, se kiristetään käsikireyteen ruiskutuksen alussa

Volkswagen pakettiauton ylimaalaus - Osa 1

Eli sain tehtäväkseni touhuta Volkswagenin minibussin väriin ja samalla siitä sain tutkintonäytön pohjustetöistä. Ruoste oli päässyt kukkimaan mutta ei kuitenkaan niin pahasti kuin miltä alkuun näytti. 

Kuskin puolen saumassa oleva elastinen massa oli yhdestä kohtaa ajan kanssa hapertunut ja päästänyt vettä saumaan joten halkeamasta alaspäin oli koko sauma ruostunut. No eikun leikkaamaan saumamassa pois, ohut teippi saumaan ja Ruosteenestokitti niskaan pitämään ruostumista aisoissa. Teippi laitettiin saumaan sen takia että elastinen saumamassa voitaisiin laittaa siististi ja helposti uudestaan saumaan. Tässä työssä käytin Rodakia ja mattopuukkoa. 

Kuskin puolen sauman kittausta ja itse sauma

Saumamassan tarkoitus saumassa on antaa korille mahdollisuuden liikkua ilman että maalipinta vaurioituu ja päästä vettä saumaan ruostuttamaan kuten juurikin ajan saatossa oli tapahtunut. Rakennuspuolella saman asian ajaa paperi/lasikuitunauhat sekä elastinen Akryylimassa.

Lisäksi autossa oli siellä täällä maalin alla ruostepaikkoja jotka näkyivät pinnan "kuplimisena" ja irtoamisena pinnasta. No eikun violetti 120 paperi kiinni epäkeskoon ja hiomaan pellille. Ruostekohdat tulee hioa puhtaalle pellille noin 2 cm ympäri ruosteen jotta nähdään ettei ruoste ole uinut hyvältä näyttävän maalipinnan alle ja aikanaan irroita pintaa pohjastaan. Nämäkin kittasin ruosteenestokitillä koska auton jo aiemmin ylimaalattu ja pellille hiottu kohta on selkeästi alempana kuin itse maalipinta eli monttuhan siihen syntyy.

Konepellissä oli jonkin verran kiven iskuja mitkä avasin epäkeskolla ja päälle Ruosteenestokitti. Hionnan suoritin pitkällä hiontatuella jotta pienet loimuilut sain aisoihin sekä kitit saa pienemmällä vaivalal suoraksi. Oma tapani on tehdä suhteellisen ronskit kittauset ja tehdä täyttöä ja suoristaa pelti sitten hiomalla, varsinkin jos tiedän montun olevan syvä kuten konepellissä missä oli 2-3 kierrosta ylimaalauksia eli mikorimäärä oli jo korkea mikä myös helpottaa sinällään suoristamista kun on varaa hioa

Puskurien alta poistetaan mekaanisesti irtoava ruoste ja päälle maalataan happomaali pitämään ruoste aisoissa. 

Volkkarin kylki aikasteen suora ja kuskin oveen omistajan tekemä hitsaus vallan mainio oikaistava

Konepellin kiveniskuja avattu ja kitattu+hiottu
 

Takahelmaa puskurien tms alta. Ruosteista mutta minun silmääni suhetellsien tervettä peltiä

HARJOITUSLOKASUOJIIN VIRHEITÄ!!

No sainpa sellaisen homman opettajalta että pitäisi touhuta jokunen harjoituslokasuoja missä olisi erilaisia virheitä kuten valumia, roskaa tms.

No minähän intopiukeena aloin touhuamaan. Peruksenaan lokasuoja hiottiin 500 yli, tehtiin pintavirheitä ja sitten märkää märälle periaatteella valmiiksi.

Ensimmäisessä lokasuojassa pyrin tekemään klommoja, naarmuja, hiontanaarmuja ja liian huonosti toteutettua hionnan loivennusta sekä roskaisuutta. Onneksi ohjaajaharjoittelijamme vielä meni sormella vetämään pintaa niin siitä sitten saatiin emuloitua kun paineilmaletku osuu jo valmiiseen lakkapintaan.

Äkkiä laskien Punaisessa lokasuojassa on noin 10 virhettä kuten roskaa (ilmeisesti), valumia, hiontapaperinaarmuja ja myös loimua pitäisi olla. Osa virheistä kyllä maalausvaiheessa meni aikasteen piiloon, mutta kyllä kun tarkasti katsoo niin näkyvät sekä useamman viikon päästä voivat tulal enemmän esiin. Myäs kun värissä ei ole metallihohtoa menevät enemmän piiloon.

Vaaleansiniseen lokasuojaan vedin periaatteessa noin reilun tunnin aikana epoksi-->märkää märälle maali-->vesiväri-->2 kerrosta lakkaa eli aivan liian märkänä joten pinta mitä luultavimmin on enemmän tai vähemmän irti pohjasta tai alla olevat värit eivät ole läpikuivia tms. Ihme kyllä ei kiehahtanut irti ainakaan näkyvästi. Lisäksi osassa on RustOff öljyä ja 2 erilaista saippuaa jotka selkeästi aiheuttavat pintavirhettä ja tartuntaongelmia. Osassa myös mittavia valumia liiallisen lakan vedon takia (n. 3½ dl kaikkiaan).

Muita pintavirheitä mitä yhtäkkiä tulee mieleen voisi olla esimerkiksi se että pinta päässyt sen verran kuivahtamaan että päälle tuleva lakkapöly piikittää tai tekee rajaa tms. Myös liian monta kerrosta ilman kuivaamista voi tehdä pinnan sameaksi.

Lisäksi punaisessa lokasuojassa hiontavirheitä kuten liian karkean paperin jättämää naarmua sekä liian huono loivennus kun hiottu pellille! Ne ovat ehkä hankalat nähdä/tuntea mutta siellä ne ovat!

Öljyä pinnassa heikentää/poistaa tartunnan

Pesuainetta autonpesukaapistamme mitä käytämme autojen pesuun eli kannattaa huolehtia huuhtelusta

Öljyä toisesta kulmasta

Mittavaa lakkavalumaa

Toista autonpesuainetta

Roskia niin perhanasti

Valon taittumisesta pinnassa näkee hyvin lommot vaikka tämä väri erittäin anteeksiantava

HARJOITUSPUSKURI!!!

Eli saimme työn alle kasan harjoituspuskureita ja tähän hieman availen ajattelemaani työjärjestystä!

1. Eli ainahan työ alkaa materiaalin tutkimisella, pesulla, vaurioiden katsomisella ja myös tässä tapauksessa tarkistan jo valmiiksi vedetyn värin miten se reagoi tinneriin koska jos tinneri irroittaa sen pohjastaan on maali poistettava kokonaan koska pohjavärissä käytetään ohenteena tinneriä joka saattaa irroittaa vanhan maalin pohjastaan tai ongelmia voi tulla myöhemmin kun työ ei todellisuudessa ehkä ole kunnolla kiinni pohjassaan vaikka näennäisesti näin olisikin.

2. Pesujen jälkeen (johon kuuluu myös rasvan poisto) hion puskurin 500 pehmeällä paperilla mataksi ja perään muovitartunta-aine joko liinalla pyyhkien tai sitten ruiskulla.

3A. Tämän jälkeen vaurioiden mukaan joko Hiontaväri tai Märkää märälle- väri. Hiontaväri silloin jos on sellaisia naarmuja mitä ei hiomalla saa pois mutta perustellusti pääsee ilman kittiä. Toki isoimmat kolot kannattaa kitata ja mahdolliset repeämät jne. sitten korjataan järeämmillä keinoilla.

3B. Märkää märälle voidaan vetää siinä tapauskessa että pohja kunnossa ja ilman naarmuja jolloin myös pintavärin+lakan saa saman päivän aikana asiakkaalle ja mahdollisesti kiinni autoon joskin vesisateessa tuoretta lakkapintaa pitää varoa vesipisaroiden aiheuttamien pintavirheiden välttämiseksi, koska täyden kovuutensa lakka saavuttaa vasta ajan kanssa. Eli maltti on valttia tässäkin.

Näin itse ajattelin toimia joskin en tiedä tehdäänkö lakalla vai kovetetulla Vesivärillä ( en nyt tätä kirjoittaessa muista oikeaa termiä :D ) mutta periaatteessa muutos on vain se että Vesivärin jälkeen ei vedetä kirkaslakkaa tai vedetään, riippuen onko värimassassa kovetetta vai ei.

Kyseinen puskuri tehty Polypropyleenistä ja seuraavasta linkistä voidaan katsoa minkälaisia kemiallisia aineita se kestää. nopeasti vilkaisten tinnerin kanssa läträtessä kannattaa olla varovainen jotta ei tee vahinkoa pinnalle koska osa 4 luokkaan merkatuista aineista voi olla mukana Tinnerissä, sekoituksesta riippuen.

>PP< Muovia eli Polypropyleeniä

TYÖERGONOMIA JARGONIA

Näin ja karvaisena 30 vuotiaana mörököllinä on pakko alkaa miettimään työergonomia asioita. Miten nostat ja millä korkeudella työskentelet että säästät mahdollisimman paljon kehoasi, joka jo maalaustyön luonteen takai joutuu kovilla. Esimerkiksi käsin hiento ottaa voimakkaasti olkapäiden päälle ja jos siihen lisätään väärällä korkeudella oleva työstettävä kappale sekä huonot nostotekniikat on paketti menossa vikasuuntaan. Työnantaja ei tee mitään työntekijällä joka on 2 viikon välein sairaslomalla vai nsen takai että ei huolehdi ergonomiasta ja kehonsa hyvinvoinnista.

Varsinkin teollsiessa maalaamossa kannattaa hyödyntää erilaisia nostimia, räkkejä ja grillejä jotta kappale saadaan oikealle korkeudelle mikä periaatteessa on vyötärön ja olkapäiden välille jäävä alue, esimerkiksi auton kylkeä hiotessa olisi hyvä että pystyt hyödyntään suurempaa osaa lihaksistosta kuin vain käsiä ja olkapäitä eli se keskivartalo ja jalat mukaan.

Tässä LINKKI missä hyvät kuvat ja video oikeaoppisesta nostamisesta sekä kantamisesta

Sama koskee esimerkiksi maalipyttyjen nostoa, jalat tekee työn ja yläkroppa tukee. Allekirjoittanut ahkerana Maastavetäjänä kuntosalilla aina sanoo neuvoa kysyessä että "otetaan paineet koko selkään, tyhjät pois ja jaloilla nosto" eli tarkoittaen että yläkroppa stabiilina ja jalat tekee itse raskaan työn koska mitäpä muutakaan maalipytyn nosto on kuin maastavetoa.

Iste pyrin aina kappaleet saamaan pöytätasolle jso ei ympäri tarvi maalata jolloin olkapäät eivät kuormitu. Lisäksi mielestäni olisi hyvä huomioida ja opetella hajoitusilmasuuttimen käyttö jotta ei rannetta ja rannekanavia rasiteta liikaa. Minulla rannetuppitulehdukset jne. ovat hyvin yleisiä joten aina kun vain pystyn pyrin pitämään ruiskun pystyasennossa koska täynnä oleva 6.5 desilitran PPS kannu kulhoineen voi painaa yllättävän paljon jolloin tulee turhaa rasitusta ranteelle jos sen rasitusken voi ottaa pois yksinkertaisesti suutinta kääntämällä ja pitäen ruiskun neutraalissa asennossa eli kannu sojottaa kohti kattoa. Mielestäni tässä olisi asia mihin voisi kiinnittää huomiota ihan opetuksessa kuinka kyynärvarret pitkässä ruiskutuksessa yläsäiliöllisellä kannulla voi aiheuttaa esimerkiksi Tenniskyynärpäätä sekä erilaisia ranteen kiputiloja.

Kouluruokailusta

Vaikka asia ei sinällään ergonomiaan kuulukaan kannattaa mielestäni hyödyntää aina ilmainen kanttiiniruoka jos suinkin sitä saa, kyllä se ei aina ole kaikkein parhaimman makuista mutta saat siitä tärkeää Proteiinia, Hiilihydraattia sekä Rasvaa. Kaikkia noita ihminen tarvii, Proteiini rakennusaineeksi, hiilihydraatti energiaksi sekä rasva energiaksi/joidenkin vitamiinien liuotteeksi. Ja päälle aimo annos salaattia mistä kuitua sekä hivenaineita sekä täytettä vatsaan niin ei tee heti mieli syödä lisää :D

HAMK ohulevykeskuksen tutkimustyö - Osa 2

Eli tähän hieman mietteitä työstä ja miten teräslevyt käyttäytyivät puhaltaessa. Eli levyt puhallettiin 45- sekä 90 asteen kulmassa Alumiinioksidilla sekä Lasikuulalla luokkaan SA 2½ sekä SAS (pyyhkäisypuhallus). Alumiinioksidilla puhallus paine oli 3 Bar ja Lasikuulalla 4 Bar, johtuen että alle 4 Barin Lasikuula ei merkittävästi tehnyt pinnalle mitään.

Alumiinioksidi 

Ei juurikaan eroa teräslaatujen välillä, jokaisessa pääsi helposti luokkaan SA 2.5 ja myös nopea SAS puhallus puhalsi pinnan hyväksi. Pinnan profiili sekä 90 asteessa sekä 45 asteessa melko karhea, 90 asteessa toki hakkausjälki syvempi. 45 asteen kulmasta pinnan profiili ns. "pehmeämpi" sekä yleisesti ottaen nopeampi puhaltaa, koska pinnasta kimpoavat rakeet puhaltavat isommalle alalle vaikka sinällään syövä alue samankokoinen.

Lasikuula

Ei merkittävästi syönyt pintaa, pinnan profiili hyvin hieno molemmilla asteluvuilla mutta söi niin huonosti että väkisin alkaa miettimään kustannusasioita onko järkevää hakea Lasikuulalla SA2.5 luokkaa jos 10x10 tms alueen puhaltamsieen menee 10-15 minuuttia ja juuri ja juuri saavutetaan oikea luokka (jos saavutetaan).

Kuvia

Kaavio miksi 45 ja 90 asteen kulma vaikuttaa pinnan profiiliin ja kuinka puhallus syö ainesta (kuva allekirjoittaneen itse tekemä)

SA 2½ 

SA 2½ 

SA 2½ 

SA 2½ 

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy