torstai 4. helmikuuta 2016

TYÖERGONOMIA JARGONIA


Näin ja karvaisena 30 vuotiaana mörököllinä on pakko alkaa miettimään työergonomia asioita. Miten nostat ja millä korkeudella työskentelet että säästät mahdollisimman paljon kehoasi, joka jo maalaustyön luonteen takai joutuu kovilla. Esimerkiksi käsin hiento ottaa voimakkaasti olkapäiden päälle ja jos siihen lisätään väärällä korkeudella oleva työstettävä kappale sekä huonot nostotekniikat on paketti menossa vikasuuntaan. Työnantaja ei tee mitään työntekijällä joka on 2 viikon välein sairaslomalla vai nsen takai että ei huolehdi ergonomiasta ja kehonsa hyvinvoinnista.

Varsinkin teollsiessa maalaamossa kannattaa hyödyntää erilaisia nostimia, räkkejä ja grillejä jotta kappale saadaan oikealle korkeudelle mikä periaatteessa on vyötärön ja olkapäiden välille jäävä alue, esimerkiksi auton kylkeä hiotessa olisi hyvä että pystyt hyödyntään suurempaa osaa lihaksistosta kuin vain käsiä ja olkapäitä eli se keskivartalo ja jalat mukaan.

Tässä LINKKI missä hyvät kuvat ja video oikeaoppisesta nostamisesta sekä kantamisesta

Sama koskee esimerkiksi maalipyttyjen nostoa, jalat tekee työn ja yläkroppa tukee. Allekirjoittanut ahkerana Maastavetäjänä kuntosalilla aina sanoo neuvoa kysyessä että "otetaan paineet koko selkään, tyhjät pois ja jaloilla nosto" eli tarkoittaen että yläkroppa stabiilina ja jalat tekee itse raskaan työn koska mitäpä muutakaan maalipytyn nosto on kuin maastavetoa.

Iste pyrin aina kappaleet saamaan pöytätasolle jso ei ympäri tarvi maalata jolloin olkapäät eivät kuormitu. Lisäksi mielestäni olisi hyvä huomioida ja opetella hajoitusilmasuuttimen käyttö jotta ei rannetta ja rannekanavia rasiteta liikaa. Minulla rannetuppitulehdukset jne. ovat hyvin yleisiä joten aina kun vain pystyn pyrin pitämään ruiskun pystyasennossa koska täynnä oleva 6.5 desilitran PPS kannu kulhoineen voi painaa yllättävän paljon jolloin tulee turhaa rasitusta ranteelle jos sen rasitusken voi ottaa pois yksinkertaisesti suutinta kääntämällä ja pitäen ruiskun neutraalissa asennossa eli kannu sojottaa kohti kattoa. Mielestäni tässä olisi asia mihin voisi kiinnittää huomiota ihan opetuksessa kuinka kyynärvarret pitkässä ruiskutuksessa yläsäiliöllisellä kannulla voi aiheuttaa esimerkiksi Tenniskyynärpäätä sekä erilaisia ranteen kiputiloja.

Kouluruokailusta


Vaikka asia ei sinällään ergonomiaan kuulukaan kannattaa mielestäni hyödyntää aina ilmainen kanttiiniruoka jos suinkin sitä saa, kyllä se ei aina ole kaikkein parhaimman makuista mutta saat siitä tärkeää Proteiinia, Hiilihydraattia sekä Rasvaa. Kaikkia noita ihminen tarvii, Proteiini rakennusaineeksi, hiilihydraatti energiaksi sekä rasva energiaksi/joidenkin vitamiinien liuotteeksi. Ja päälle aimo annos salaattia mistä kuitua sekä hivenaineita sekä täytettä vatsaan niin ei tee heti mieli syödä lisää :D


HAMK ohulevykeskuksen tutkimustyö - Osa 2

Eli tähän hieman mietteitä työstä ja miten teräslevyt käyttäytyivät puhaltaessa. Eli levyt puhallettiin 45- sekä 90 asteen kulmassa Alumiinioksidilla sekä Lasikuulalla luokkaan SA 2½ sekä SAS (pyyhkäisypuhallus). Alumiinioksidilla puhallus paine oli 3 Bar ja Lasikuulalla 4 Bar, johtuen että alle 4 Barin Lasikuula ei merkittävästi tehnyt pinnalle mitään.


Alumiinioksidi 


Ei juurikaan eroa teräslaatujen välillä, jokaisessa pääsi helposti luokkaan SA 2.5 ja myös nopea SAS puhallus puhalsi pinnan hyväksi. Pinnan profiili sekä 90 asteessa sekä 45 asteessa melko karhea, 90 asteessa toki hakkausjälki syvempi. 45 asteen kulmasta pinnan profiili ns. "pehmeämpi" sekä yleisesti ottaen nopeampi puhaltaa, koska pinnasta kimpoavat rakeet puhaltavat isommalle alalle vaikka sinällään syövä alue samankokoinen.


Lasikuula


Ei merkittävästi syönyt pintaa, pinnan profiili hyvin hieno molemmilla asteluvuilla mutta söi niin huonosti että väkisin alkaa miettimään kustannusasioita onko järkevää hakea Lasikuulalla SA2.5 luokkaa jos 10x10 tms alueen puhaltamsieen menee 10-15 minuuttia ja juuri ja juuri saavutetaan oikea luokka (jos saavutetaan).

Kuvia


Kaavio miksi 45 ja 90 asteen kulma vaikuttaa pinnan profiiliin ja kuinka puhallus syö ainesta (kuva allekirjoittaneen itse tekemä)


SA 2½ 
SA 2½ 

SA 2½ 

SA 2½ 

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy

SAS Pyyhkäisy

maanantai 1. helmikuuta 2016

HAMK Ohutlevykeskuksen tutkimustyö


Eli saimme koululle 4 kpl teräslevyjä mitkä on tilanne Hämeen Ammattikorkeakoulun Ohutlevykeskus missä tutkitaan uusia teräslaatuja sekä niiden ominaisuuksia.

Työn kuvana on puhaltaa teräslevyt Alumiinioksidilla sekä puhtaalla Lasikuulalla 45- ja 90 asteen kulmasta luokkaan SA 2½ sekä SAS (pyyhkäisypuhallus) ja katsoa mitä tapahtuu. Työ sisältää tarkkaa dokumentointia sekä itse puhalluksesta että mitä se tekee pinnalle.

Esivalmisteluina suojataan se alue mitä ei haluta puhaltaa, tässä tapauksessa lasikuula puoli jotta ei aiheuteta turhaa vääristymää puhalluslaadussa. Lisäksi tehdään kevyt rasvanpoisto missä vain paperi kostutetaan, rasvanpoistoa ei laiteta itse kappaleeseen.

Kappaleet menossa Alumiinioksidi puhallukseen 
Kappaleen no. 4 pinnassa olevaa, lohkeilevaa, ainesta

Kaikissa kappaleissa Ilmastointiteippiin merkattu puhalluskulma (45 ja 90), millä puhalletaan ja puhalluslaatu (tässä SA2½)




Vielä pikakertaus miten työ tehdään seuraavia kappaleita silmällä pitäen


  • Rasvanpoistaaja ei laiteta itse kappaleeseen vaan kostutetaan paperi/rätti ja pyyhitään
  • Ilmastointiteippiin merkataan puhallusluokka (SAS tai SA2½), puhalluskulma (45/90), kappaleen numero dokumentointia varten sekä puhallusmateriaali
  • kansiossa olevaan paperiin kirjoitetaan kaikki huomiot puhalluksen ajalta sekä huomatut erikoisuudet pinnassa